Säännöt

Akateemisen Kyykkäpelin säännöt

Laatija: World Academic Kueuekkae Federation

1. Pelinperusidea
2. Pelikenttä
3. Pelivälineet
4. Pelin nimityksiä
5. Joukkue
6. Pelituomarit
7. Pelin pystytys ja kunnostus
8. Pelin kulku
9. Erikoistilanteet
10. Pistelasku ja pelin voittaja

Säännöt kirjattiin uudelleen (toivottavasti) luettavampaan muotoon 8.2.2000.

1. PELIN PERUSIDEA

Pelin ideana on saada kyykät pois pelineliöstä heittämällä niitä kartuilla. Eniten kyykkiä pelineliöstä poistanut on voitta

2. PELIKENTTÄ

Mahdollisimman tasainen alue, kooltaan 5 x 20 metriä, johon on piirretty 5 x 5 metrin pelineliöt. Pelineliöiden väli on 10 metriä.

3. PELIVÄLINEET

3.1. Kyykät

Kyykät tehdään puusta ja sylinterin muotoisiksi. Kyykän korkeus on 10 cm ja halkaisija 6-8 cm. Kyykkiä tarvitaan joukkuepeliin 80 kappaletta eli 20 paria kummankin pelineliön eturajalle. Myös varakyykkiä on hyvä olla rikkoutumisen varalle.

3.2. Kartut

Kartut ovat varreltaan pyöreitä ja niissä on kädensija. Kartut eivät saa olla 85 cm pidempiä, eikä 8 cm paksumpia. Kartun saa maalata tai sitä muuten vahvistaa kestävyyden tai lyöntiominaisuuksien parantamiseksi. Karttuja tarvitaan joukkuepelissä 4 heittovuoroa kohden.

3.3. Mittatikku

Paksuudeltaan 1,5 cm:n mittatikku tarvitaan pelineliön rajoille jääneiden kyykkien tarkistamiseen.

4. PELIN NIMITYKSIÄ

Heittoneliö

neliö, josta heitot suoritetaan.

Pelineliö

neliö, jossa ovat ulosheitettävät kyykät.

Avaus

heittoneliön takarajan takaa ja naisilla heittoneliön eturajan takaa tapahtunut lyönti, joka vie pelineliöstä kyykän ulos.

Heittovuoro

joukkueen heittovuoron aikana kaksi pelaajaa heittää yhteensä neljä karttua.

Akka

pelineliöön jäänyt kyykkä, arvoltaan kaksi miinuspistettä.

Pappi

neliön rajalle jäänyt kyykkä, yksi miinuspiste

Kahden pisteen pappi

pystyyn jäänyt akka, kaksi miinuspistettä

Nurkkapappi

sekä taka- että sivurajaa koskettava kyykkä.

Kuokkavieras

pelineliöiden väliin ponnahtanut kyykkä, kaksi miinuspistettä (vaikka olisi rajalla)

Miinuspisteet (taitavimmilla pluspisteet)

kertovat pelin tuloksen. Voittaja on vähiten miinuspisteitä saanut.

5. JOUKKUE

Kyykkäjoukkue muodostuu 4 pelaajasta. Akateemisissa peleissä pelaajia on mahdollista vaihtaa kesken sarjan, kuitenkaan pelaajia ei voi vaihtaa kesken ottelun.

6. PELITUOMARIT

Kilpailun tuomareina toimivat pelituomarit, ylituomari ja tuomarineuvosto.

6.1. Pelituomari

Jokaisesta kenttää varten on pelituomari, joka tuomitsee rehdisti, oikeudenmukaisesti ja lahjonnasta huolimatta valppaasti. Pelituomari valvoo, tuomitsee ja kirjaa pelitulokset sääntöjen ohjaamana. Mikäli pelituomarin toiminnasta on valittamista, valitukset tulee osoittaa Päätuomarille. Mikäli pelituomari menee rikki, saa joukkue vaihdossa uuden kisatoimistosta.

6.2. Ylituomari ja päätuomari

Päätuomarin apuna toimivat ylituomarit, joista kukin vastaa oman kenttäalueensa pelien sujuvuudesta. Päätuomari johtaa kilpailua pelituomareiden ja ylituomareiden avustamana. Hän ratkaisee mahdolliset erimielisyydet tai alistaa ne kilpailuja varten perustetun tuomarineuvoston päätösvaltaan.

6.3. Tuomarineuvosto

Kilpailuja varten perustetaan 3-henkinen tuomarineuvosto, joka ratkaisee merkittävimmät erimielisyydet peleissä. Tuomarineuvoston muodostaa Päätuomari puheenjohtajana ja kaksi jäsentä.

7. PELIN PYSTYTYS JA KUNNOSTUS

Pelaajat huolehtivat aina kyykkien pystyttämisestä ja kentän kunnostuksesta.

7.1. Kentän pystytys

Kyykät pystytetään neliön eturajan päälle niin, että pelineliön kumpaankin reunaan jää 10 cm vapaata sivurajasta mitattuna. Kyykkiä pystytetään 20 päällekkäistä paria kummankin pelineliön eturajalle tasaisin välein.

Ennen pelin alkamista saavat pelaajat laittaa pelineliöt ja niiden välin pelikuntoon. Pelin alettua hyväksytään vain jälkien tasaaminen.

7.2. Kentän kunnostus

Pelin aikana voidaan jalanjälkiin tai vastaaviin kuoppiin jääneet kyykät nostaa samaan kohtaan kentän pinnan tasalle tuomarin valvonnassa.

Pelin jälkeen kenttä jätetään kyykät pystytettynä.

8. PELIN KULKU

8.1. Hutunkeitto

Aloittajan arvonta tapahtuu pesäpallotyyliin hutunkeittona. Karttu heitetään ensin pelituomarille. Kättä siirretään peukalo aina yläpuolella. Arvonnan voittanut maarää kenttäpuoliskot tai aloittavan joukkueen.

8.2. Avausheitto

Miehet avaavat heittämällä ensimmäisen kartun heitto-neliön takarajalta (15 m), naiset eturajalta (10 m).

Joukkueen suoritettua avauksen miehet siirtyvät eturajalle ja naiset 8 m viivalle (2 m eturajasta heittosuuntaan).

Pelin avaus katsotaan tapahtuneeksi, kun ensimmäinen kyykkä poistuu pelineliöstä. Kuokkavierasta tai pappia ei hyväksytä ulosmenneeksi.

Jos joukkue ei saa suoritettua avausta, joukkeen jäsenet heittävät kauemmasta kohdasta, kunnes ainakin yksi kyykkä poistuu pelineliöstä.

8.3. Pelaaminen

8.3.1. Heittovuoro

Joukkueen heittovuoron aikana kaksi joukkueen pelaajaa heittää kumpikin kaksi kertaa, eli yhteensä neljä karttua.

Pelaaja heittää heittovuoronsa kartut perätysten. Heittovuoron ajan on pelaajan pidettävä karttunsa heittoneliössä.

Jos karttu jää pelineliöön, sitä ei saa poistaa ennen joukkueen heittovuoron loppumista. Vain pelituomarin luvalla sallitaan kartun vaihto pelineliöstä.

8.3.2. Kentän tarkastaminen

Heittovuoron (2 pelaajaa, 4 karttua) jälkeen pelituomari tarkastaa pelineliön, toteaa ulos menneet, rajalla olevat ja pelineliöön jääneet kyykät (kohdan 9.8. mukaisesti) sekä antaa luvan poistaa kartut pelineliöstä. Tarkastuksen jälkeen tuomari antaa toiselle joukkueelle heittoluvan.

8.3.3.Vuorojen eteneminen

Pelivuorot jatkuvat, kunnes jokainen pelaaja on heittänyt yhteensä 4 karttua. Tämän jälkeen tuomari laskee ja merkitsee ylös ensimmäisen pelipuoliskon pisteet sekä määrää puoltenvaihdon, jonka jälkeen yllä kuvattu toistuu. Puoltenvaihdossa aloitusvuoro vaihtuu.

8.4. Pelin päättäminen

Toisen pelipuoliskon jälkeen tuomari laskee yhteen pelipuoliskojen pisteet ja julistaa voittajaksi sen joukkueen, jonka tulos on vähiten miinusmerkkinen.

9. ERIKOISTILANTEET

9.1. Pelaajan häirintä

Heittovuorossa olevaa pelaajaa saa kohtuudella häiritä, kuitenkin muiden kuin heittäjän tulee pysyä pelikentän ulkopuolella (koskee myös heittäjän omaa joukkuetta)

9.2. Heitto kahdella kädellä

Akateemisissa kisoissa kartun heittoa saa avustaa toisella kädellä, ellei voima muuten riitä.

9.3. Vauhdinotto

Vauhdinotto on sallittua pelineliön rajojen sisällä, naisilla 8 m viivaan asti. Vauhdinoton aikana ei saa siirtää vastustajan kyykkiä.

9.4. Yliastuttu heitto

Heiton aikana ei pelaaja saa ylittää viivaa, jolta heitto tapahtuu. Heitto alkaa siitä, kun karttu irtoaa pelaajan kädestä ja loppuu siihen, kun pelaaja poistuu pelineliöstä sivu- tai takarajan kautta.

Jos heitto on yliastuttu, tuomari asettaa ulosmenneet kyykät takaisin pelineliön eturajalle, keskeltä aloittaen. Neliöön kaatuneet jäävät paikoilleen. Heitto katsotaan tapahtuneeksi.

9.5. Viivyttely

Tarpeeton viivyttely heitoissa on kiellettyä. Jos joukkue toistuvasti ja huomautuksesta huolimatta viivyttelee heitoissaan, voi tuomari määrätä joukkueelle yhteisajan jonka kuluessa heittovuoron loput kartut on heitettävä. Aika saadaan kertomalla karttujen määrä 30 sekunnilla.

9.6. Haljennut kyykkä

Jos kartun osuma halkaisee kyykän, pelituomari tuomitsee sen mukaan, minne suurempi osa kyykkää meni. Samalla hän vaihtaa rikkoutuneen kyykän ehjään. Kyykän haljetessa yhtä suuriin osiin ulosmennyt osa ratkaisee. Yhtä suurien osien jäädessä pelineliöön pelaaja ratkaisee, kumman kyykänosan kohdalle ehjä kyykkä asetetaan.

9.7. Rajalla olevat kyykät

Rajalle jääneet kyykät tarkastetaan 1,5 cm:n mittatikulla, jota vedetään rajaa pitkin pystysuorassa asennossa. Jos mittatikku osuu rajalla olevaan kyykkään, niin se nostetaan papiksi. Jos mittatikku ei osu kyykkään, niin ulkopuolinen kyykkä poistetaan ja neliönpuoleinen kyykkä jää akaksi.

Mikäli sivurajalla olevaan kyykkään on vähemmän kuin 10 cm matkaa pelineliön eturajalta, se ei ole pappi, eikä sitä nosteta.

Kuokkavierasta ei nosteta papiksi, vaikka se olisi rajalla.

9.8. Vastustajan kyykkien siirtäminen

Vastustajan kyykkiä ei saa siirtää. Jos pelaaja potkii, heittää tai muuten siirtää heittoneliön kyykkiä, antaa pelituomari siirtelijälle varoituksen.

Kahden varoituksen jälkeen tuomari määrää siirtelijän heittämään kaikki jäljellä olevat karttunsa takarajalta (koskee myös puoltenvaihtoa).

Jos vastustajan kyykät siirtyvät ulos, ne tulkitaan sinne jääneiksi. Jos ne jäävät pelineliöön/ pelineliöiden väliin, tuomari nostaa ne takaisin paikoilleen.

9.9. Pelistä myöhästyminen

Mikäli joukkue ei ole kokonaisuudessaan pelikentällä 10 minuutin kuluessa pelin määrätystä alkamisajankohdasta, julistaa tuomari joukkueen keskeyttäneeksi ja vastustajan saaneen luovutusvoiton.

9.10. Tasapeli jatkopeleissä

Tasapeli pudotuspeleissä johtaa puolikkaan pelin uusimiseen. Puolikas peli pelataan kuten normaalipeli, mutta joukkueella on käytössä vain 8 karttua/ puoliaika.

10. PISTELASKU JA PELIN VOITTAJA

10.1. Pelipisteet

• Eturajalle jäänyt kyykkä -2
• Neliöön jäänyt kyykkä -2
• Kyykkä neliöiden välissä -2
• Kyykkä pelineliön rajalla -1
• Säästöön jäänyt karttu +1

10.2. Voittopisteet

Voitosta saa 2 voittopistettä, tasapelistä 1 pisteen ja häviöstä nolla pistettä.

10.3. Lohkon voittaja

• Eniten voittopisteitä saanut voittaa lohkon.
• Jos joukkueilla on yhtä paljon voittopisteitä, ratkaisee keskinäisten otteluiden tulos.
• Jos keskinäisten otteluiden voittopisteet ovat tasan, ratkaisee keskinäisissä otteluissa saatujen pelipisteiden keskiarvo.
• Jos nämäkin ovat tasan, ratkaisee joukkueen lohkon kaikissa otteluissa saamien pelipisteiden keskiarvo.
• Jos nämäkin ovat tasan, ratkaisee voittajan arpa.

JO JOUTUI JATKOJEN AIKA

Akateeminen kyykkäetiketti sisältää kaikki ne kirjoittamattomat lait, joilla me edustamme kyykkäkentillä opiskelijoita, seuraamme karttu pystyssä molempien sukupuolen kyykkääjiä. Sen tähden olkoon käyttäytymisemme pelimme pontevuuden mukaista. Me ymmärrämme voittajan ilot, hävinneen surut ja hutikan harmit. Emme häiritse heittoonsa keskittyvää kilpailijaa kohtuuttomasti, kiitämme vastustajia ja lahjomme tuomaria. Iloitsemme ja nautimme jälkipeluusta, emmekä juhli aivan vähän alkoholin avulla.

World Academic Kueuekkae Federation (WACKF), Tampere, 2000